Back in Business

Tällaistako tämä nyt on? Aloitetaan jotain, mutta sitten ei jatketa? Minulla oli ihan mukava flow päällä, mutta en saanut itseäni istumaan alas ja pitämään kursoria liikkeessä.

Taustalla pyöri ajatus blogisivuston ja portfoliosivun erottamisesta. Halusin jatkaa suomenkielellä kirjoittamisessa, mutta portfoliostani tahdoin englanninkielisen. Pitkällisen pohdinnan jälkeen päätin räjäyttää vanhan sivustoni ja siirtää nykyisen blogini uuden domainin alle.

Mikä nimeksi rakkaalle lapselle?

Koska oma nimeni oli nyt varattuna muuhun tarkoitukseen, oli blogiprojektille keksittävä uusi nimi. Mieluiten suomenkielinen — olihan tarkoitukseni kirjoittaa vain suomeksi.

Julkaistuani Budapest-postaukseni, jäi tuo otsikossa käyttämäni termi soimaan pieneen päähäni: ”valokuvan takaa.”

Se sai pienen pääni raksuttamaan. Entä jos vaihtaisin blogini nimen?

Lähdin maiskuttelemaan sanoja suussani: ”Valokuvan takaa” kuulosti kyllä kivalta, mutta toimisiko se? Periaatteessa kyllä, mutta halusin lyhyemmän nimen, jotta domainista ei tulisi liian pitkä. Sen myös tarvitsisi sointua mukavasti suussa. En ollut vielä tyytyväinen.

Pyövelille töitä

Ja niin siinä sitten kävi. Maiskuttelu toi ratkaisun, oikeus tuomitsi, giljotiini lävähti alas ja ”valo” irtosi sanaparistaan kopsahtaen pikkuruiseen olkikoriin.

Kansa (mielikuvitusystäväni) hurrasi, kun nostin jäljelle jääneet sanat ylös tavalla, joka kaukaisesti muistutti minua Leijonakuninkaasta.

Simba-hetkeni kuitenkin keskeytyi yllättäen, kun käsistäni alkoi syöksyä salamoita ja tulipalloja. Olin luonut jotain, mikä juurtui selkäytimeeni niin tiukkaan, etten voinut enää perääntyä.

Kuvan takaa oli syntynyt, ja hetken tunsin itseni vähintään He-Maniksi. Tämä oli lopullinen niitti.

Ship it!

Uuden nimen voimaannuttamana lähdin työstämään sivustoa iloisesti, kuin mikäkin höyheniään pörhistelevä peipponen. Alustan vaihto vei tosin hieman kauemmin kuin ajattelin, ja jouduin taas matkan varrella taistelemaan sisäisen perfektionistini kanssa, mutta voitin kunniakkaasti tämän erän!

Lopputuloksen näette nyt tässä. Uudistettu blogini, olkaa hyvä!

Markus Saarinen

Valokuvaaja, zen-mies ja ammattiprokrastinoija. Mediatekniikan insinööri, piilohippi ja mummojen suosikki. Tekniikkaa kaihtamaton, maailmaa ihmettelevä taiteilijasielu, joka yrittää opetella kirjoittamaan ja julkaisemaan enemmän töitään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.