Kun talvi saapui Helsinkiin

Ääripäästä toiseen. Siinä suomalainen talvi. Joko on aivan pirun kylmä tai sitten on harmaan karu suojakeli. Siperian pakkaset tai loskaa ja vettä taivaalta. Valitse nyt sitten näistä.

Talvi aina yllättää. Joka ikinen vuosi. Minut sekä autoilijat. Ehkä jopa sinutkin.

Talvi on kuin konvehtirasia, sillä koskaan ei tiedä mitä tulee. Tosin sillä erotuksella, että mitään hyvää sieltä ei tule. Saattaa sieltä ehkä nyt muutama mukava yllätys tulla, mutta nekin katoavat heti ensimmäisenä parempiin suihin.

Tämä talvinen konvehtirasia on tietenkin sellainen, jonka sisällöstä 90% on niitä perkeleen liköörikonvehteja, joita kukaan ei ikinä syö. Ihminen, joka sanoo pitävänsä näistä eniten joko valehtelee tai on aivan varmasti valmistautumassa valkotakkien vierailuun.

Talvinen konvehtirasia, joka jakaa kansan

Jotkut ovat niin pahasti allergisia tämän konvehtirasian sisällölle, että pakenevat nopeasti mahdollisimman kauaksi maihin, joissa ei ikinä ole kuultukaan mistään ihmeen talvisista konvehtirasioista.

Useimmat kuitenkin sinnittelevät epätoivoisesti hymyillen koko roskan läpi. Miksi? No koska sisu tai vaihtoehtoisesti jonkin sortin mielenvikaisuus…

Ja nämä raukat sitten popsivat alistuvan hyväksyvästi näitä kauheita liköörikonvehteja, itkien sisällä sielussaan ja itselleen hokien: ”Miksi minä?”.

Tilanne on vähän sama kuin jokavuotinen välttämätön perinne vierailla Martta-tädin luona. Ja koska kyse on kuitenkin Martta-tädistä, on tarjolla sitä samaa inhokkia mistä kukaan maailmassa ei tykkää, paitsi Martta: päärynä-silakkakeittoa.

Sitä sitten lapioit suuhusi ja sanot taas sadannen kerran, että ”hyvää on!”. Tietenkään et kieltäydy, kun tarjotaan lisää. Oravanpyörä on valmis.

Rauhoitutaanpa

Tiedän. Analogiani karkasi hieman käsistä.

Pointtini ja kysymykseni on kuitenkin tämä: miksi suomalainen talvi on aina ääripäästä toiseen? Ainakin täällä pääkaupunkiseudulla.

Viime viikolla oli vielä kunnon pakkaset. Ei siinä mitään. Jos kerran on talvi, niin antaa tulla vaan! Mutta jos sääjumalat päättävät lauhduttaa lämpötilaa, niin miksi pitää heti mennä suojakeliksi? Harmaata, kuraa, vesisadetta…minne voin lähettää reklamaation?

Kun on näinkin paljon lunta taivaalta tupruttanut, ja sen myötä paljon valoisampia päiviä ja satumaisen valkoista, niin nyt alkaneet vesisateet sulattavat kaiken lumen ikävän liukkaaksi jään ja loskan sekoitukseksi. Ja ihmiset liukastelevat ja samalla kaduilla kävellessä joutuu varomaan katoilta tippuvaa raskasta lunta. Autot kolaroivat, kävely on hidasta. Sataa. Saatana.

Minä kun vain kaipaisin aurinkoisia päiviä ja pientä mukavaa pakkasta. Petyn joka kerta.

Ääripäästä toiseen. Siperia tai loska. Haista talvi paska.

Markus Saarinen

Valokuvaaja, zen-mies ja ammattiprokrastinoija. Mediatekniikan insinööri, piilohippi ja mummojen suosikki.

Tekniikkaa kaihtamaton, maailmaa ihmettelevä taiteilijasielu, joka yrittää opetella kirjoittamaan ja julkaisemaan enemmän töitään.

  1. Ei se oo helppoo olla Suomen talvessa…ei Etelä-Suomessa eikä sen puoleen täällä Itä-Suomessakaan 😀 Onneksi me suomalaiset olemme oppineet olemaan tyytymättömiä jokaiseen vuodenaikaamme. Helpottaa kun saa tasaisin väliajoin vaihtaa syytä olla kettuuntunut. Toista se olisi jos pitäisi koko vuoden olla kettuuntunut samasta syystä 😛

    Vastaa

    1. Suomalaisen valittamisen neljä vuodenaikaa. Koskaan ei ole hyvä…pääasia, että ketuttaa!

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *